Mitä prosesseissa tapahtuu –kysymyksen äärellä oleminen on prosessikonsultin työtä. Koska jokainen prosessi on luonteeltaan ainutkertainen, pääsemme toistuvasti erittelemään tapahtumista ja prosessityön eteemme avaavia käänteitä. Mistä näkökulmista prosesseja voi eritellä?
Seuraava kuva tarjoaa yhden mahdollisuuden jäsentämiselle ja prosessia koskevien kysymysten esiin nostamiselle.
Organisaatiokonsultoinnin yhtenä ideana tuottaa kokonaisuutta koskevaa tietoa: hahmotusta siitä, mistä kaikesta käsillä olevassa asiassa on kyse, mihin muihin asioihin ja ilmiöihin se kytkeytyy ja mitä tämän tietämisen pohjalta asian suhteen voisi tehdä. Tämä tehdään yhdessä asiakkaan ja asianosaisten kanssa käytävien keskustelujen kautta. Konsultin tehtävää on osallistua näihin keskustelutilanteisiin ja pyrkiä niiden kautta auttamaan asiakasta. Tarkalleen ottaen nämä tilanteet ovat konsultin ainoa paikka toimia, ohikiitävät hetket ovat konsultin pelikenttää. Tässä pelissä onnistumisia ei voi suunnitella vaan ne syntyvät tilanteen kehkeytyessä suotuisasti. Tämän vuoksi on perusteltua puhua prosessikonsultoinnin tilanteisesta luonteesta ja olomuodosta.
Ammatillisina toimijoina konsultit eivät ole ainoita prosessi-ajattelun vaalijoita. Itse asiassa useimmissa asiantuntijuutta vaativissa töissä puhutaan prosesseista. Juristi on asiantuntija oikeusprosessin kulussa, opettaja ohjaa oppimisen prosessia ja terapeutti parantumisprosessia. Myyjät puhuvat myynnin prosessista ja ostajat osto-prosessista. Ammatillisena käsitteenä sana viittaa tapahtumasarjaan, jossa jokin asia muuttaa luonnettaan tai muotoaan. On puhuttava prosessista, sillä tapahtumien kulkua ei voida tarkalleen ennustaa eikä etukäteen päättää. Eri tekijöiden välinen vuorovaikutus toimii katalyyttinä sille, mihin suuntaan prosessi voi edetä. Näin on erityisesti ihmisten toimintaa ja yhteistyötä edellyttävien prosessien laita.
Prosessikonsultoinnin alkuperäinen idea on liki viidenkymmenen vuoden takaa, jolloin Edgar Schein hahmotteli kuvaustaan konsultin ja asiakkaan vuoropuheluna etenevää organisaation tilanteen tutkimistavasta. Schein sai ajatteluunsa vaikutteita paitsi aikansa organisaatiotutkimuksen, myös kliinisen psykologian käytännöistä. Terapeuttisessa käytännössä oltiin jo paljon aikaisemmin havaittu auttamiseen liittyvä seikka. Toimijuuteen liittyviä pulmia on tarkasteltava toimijoiden itsensä kanssa, ei heistä erillään, mikäli halutaan auttaa heitä pääsemään eteenpäin. On siis aikaansaatava keskustelu, jossa apua etsivää toimijaa autetaan itse tunnistamaan tilanteeseensa liittyviä tekijöitä, ilmenivät ne sitten asioiden jäsentämisen, suhteiden hahmottamisen tai henkilökohtaisten kokemusten erittelyn tasolla.