Prosessikonsultointi NYT!

Prosessikonsultoinnin alkuperäinen idea on liki viidenkymmenen vuoden takaa, jolloin Edgar Schein hahmotteli kuvaustaan konsultin ja asiakkaan vuoropuheluna etenevää organisaation tilanteen tutkimistavasta. Schein sai ajatteluunsa vaikutteita paitsi aikansa organisaatiotutkimuksen, myös kliinisen psykologian käytännöistä. Terapeuttisessa käytännössä oltiin jo paljon aikaisemmin havaittu auttamiseen liittyvä seikka. Toimijuuteen liittyviä pulmia on tarkasteltava toimijoiden itsensä kanssa, ei heistä erillään, mikäli halutaan auttaa heitä pääsemään eteenpäin. On siis aikaansaatava keskustelu, jossa apua etsivää toimijaa autetaan itse tunnistamaan tilanteeseensa liittyviä tekijöitä, ilmenivät ne sitten asioiden jäsentämisen, suhteiden hahmottamisen tai henkilökohtaisten kokemusten erittelyn tasolla.

Nyt prosessikonsultoinnin ideat ovat entistä ajankohtaisempia. Yksi syy siihen löytyy muuttuvista toimintaympäristöistä ja työn kytkeytymisestä yli organisaatiorajojen. Tässä teknologisen kehityksen ja globaalin toiminnan vauhdittamassa muutoksessa organisaatiot ovat yhä tiiviimmin verkottuneet omaan toimintaympäristöönsä. Niiden keskinäinen riippuvuus on lisääntynyt. Tämä merkitsee sitä, että organisaatiossa koetut ongelmat enää harvoin palautuvat vain ”organisaation sisälle”. Sen sijaan ne paikantuvat monitoimijaisen yhteistyön ja sen koordiaation katkoksiin.

Prosesskonsultoinnin työtavan mukaisesti koettuja ongelmia lähestytään tutkivasti eikä ensimmäistä määrittelyä pidetä varsinaisesti totuutena asiassa vaikka sen sanottaja näin asian kokisikin. Alkumääritelmä on lähtökohta tutkimiselle. Laajentamalla tarkastelutasoja ja kytkemällä mukaan tekemisen ympärille rakentuneen verkoston muita toimijoita, prosessikonsultoinnilla voidaan luoda tarkempi kuva ongelman luonteesta. Tähän tarvitaan näkökulmaa siihen, mitä ihmisten välillä tapahtuu, kuinka koordinaation katkos syntyy ja mitä siitä seuraa. Ja siinä sivussa oivalletaan, kuinka ongelma voidaan jatkossa välttää ja kuinka korjaava liike syntyy. Tärkeäksi kysymykseksi nousee siis se, kuinka ihmiset kytkeytyvät jonkin asian ympärille ja kuinka he yhdessä rakentavat sitä todellisuutta, jota he sitten elävät. Prosessikonsultointi tarjoaa tähän työhön käyttökelpoisen metodologisen kehyksen. Siksi on perusteltua sanoa, että prosessikonsultointi on ajankohtaisempi työtapa NYT kuin mitä se oli siinä ajassa, jolloin perusta luotiin.